Kiina raportoi torstain olleen ensimmäinen päivä koronaepidemian alkamisen jälkeen, kun maassa ei diagnosoitu ainuttakaan uutta koronavirustartuntaa. Epidemian keskus on siirtynyt Kiinasta, jossa virustautiin on sairastunut yli 80 000 ihmistä, myöhemmin Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.
On kuitenkin todennäköistä, että Kiinan arjen palautuessa normaaleihin uomiinsa virus nostaa jälleen päätään, uutistoimisto Bloomberg kirjoittaa.
Samalla Kiinan eristystoimenpiteiden purku ja sen seuraukset toimivat ensimmäisenä näyttämönä siitä, mikä muulla maailmalla on vielä edessään ensimmäisen epidemia-aallon päätyttyä. Kiina on esimerkiksi asettanut koko Hubein 60 miljoonan asukkaan provinssiin karanteeniin ja rajoittanut ihmisten liikkumista.
"HUOLENAIHE ON, mitä tapahtuu, kun nämä toimenpiteet puretaan", toteaa lontoolaisyliopiston epidemiologiantutkija David Heymann.
Tämänhetkisten arvioiden mukaan Kiinan väestöstä suurimmillaankin vain noin prosentti on saanut tartunnan ja siten immuniteetin. Valtaosa väestöstä on siis edelleen alttiita viruksen saamiselle.
Uuden Etelä-Walesin bioturvallisuuden professori Raina MacIntyre toteaakin, että pandempia pysähtyy todella vasta sitten, kun valtaosa väestöstä on joko saanut tartunnan tai rokotettu sitä vastaan. Rokotetutkimus on kiivasta eri puolilla maapalloa, mutta jakeluun rokote saadaan aikaisintaankin vuoden kuluttua.
Tosiasia nimittäin on, että toisin kuin aiempia epidemioita aiheuttaneet koronavirukset, SARS-Cov-2 on sinnikkäämpi ja pysyttelee paremmin piilossa.
Bloombergin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan SARSin ja uuden koronaviruksen keskeinen ero on se, että uusi koronavirus leviää jo itämisvaiheessaan, ennen kuin ihminen edes ymmärtää olevansa sairas. Tartunnan saanut voi taudin alkuvaiheessa antaa jopa negatiivisen testituloksen.
SARS SEN sijaan "levisi tehokkaasti vasta oireiden pahentuessa, joten sen kontrolloiminen oli helpompaa", John Mackenzie australialaisesta Perthin yliopistosta toteaa.
Tällä hetkellä on kuitenkin mahdoton ennustaa, kuinka tuhoisia taudin mahdolliset myöhemmät aallot tulevat olemaan. Tutkijat muistuttavat, että esimerkiksi vuosien 1889 ja 1918 influenssapandemioiden kolmas aalto oli kaikkein tappavin.
"Kukaan ei tiedä, katoaako virus kokonaan vai tuleeko siitä flunssankaltainen kausittain ilmaantuva sairaus. Tai muuttuuko se hepatiitti B:n kaltaiseksi ihmisiin pesiytyväksi virukseksi, joka leviää ihmisiin, joilla on heikompi puolustuskyky", Pekingin Union Medical Collegen dekaani Wang Chen summaa.
Bloombergin mukaan Kiina onkin vaihtamassa asemaansa virusta vastaan taistelemisesta siihen, että sen kanssa opitaan elämään.
"Ainoa tapa mennä eteenpäin on oppia ymmärtämään virusta ja sopeutua siihen, jottei se aiheuttaisi dramaattisia terveydenhuoltoa kuormittavia epidemioita", pekingiläisen Anbound-konsulttiyhtiön analyytikko Chan Kung toteaa.
